Hajuharjoittelu / pitkän aikavälin vaikutuksia

Tutkimuksessa ”Hajuharjoittelun pitkäaikaiset vaikutukset potilailla, joilla on infektion jälkeinen hajukyvyttömyys (I. Konstantinidis, E. Tsakiropoulou, J. Constantinidis; DOI: 10.4193/Rhino15.264)” tutkittiin 111 potilasta hajuharjoittelun pitkän aikavälin vaikutuksia potilaissa, jotka olivat menettäneet kokonaan tai osittain hajukykynsä infektion seurauksena.

Tutkimuksen johtopäätöksenä lyhytaikainen hajuharjoittelu johtaa kestävään hajuaistin paranemiseen, joka on suurempi kuin hajuaistin luonnollinen toipuminen 56 viikon seuranta-arvioinnissa. Pitkäaikainen hajuharjoittelu paransi hajukyvyn kehittymistä edelleen tämän ajanjakson aikana, kun ensimmäinen nopea palautumisjakso oli 16 viikkoa ja toinen hitaampi, 40 viikon jakso. Pidennetty harjoittelujakso (56 viikkoa) parantaa hajuaistia, mutta tämän parannuksen aste oli huomattavasti pienempi ensimmäisten 16 harjoitusviikon jälkeen. Kuvassa 1 osoitetaan, että hajukyky kehittyy 16 viikon harjoittelun jälkeen, ja on merkittävä verrattuna kontrolliryhmään (kuvat 1 ja 2).

Musta tähti: TDI-keskiarvojen välillä on merkittävä ero pitkään harjoitelleen tutkimusryhmän hyväksi viikkojen 16 – 56 välillä. Harmaa tähti: merkittävä ero lyhyt- ja pitkäkestoisen harjoitteluryhmän välillä koko tutkimusjakson ajan.

Kuva 2. Henkilökohtaisten muutosten prosenttijakaumat eri tutkimusryhmissä.

Parantunut hajuaisti (improved), ei muutosta (no change) tai huonontunut (worse) hajuaisti; muutos-> kliinisen TDI-arvon nousu lähtötasosta 56 viikon arvioinnin kohdalla > 6.

Lähde: Long term effects of olfactory training in patients with post-infectious olfactory loss – PubMed (nih.gov)

Samankaltaiset artikkelit